Nauran täällä silmät vedessä yhdysyhdyssanojen ihmeellistä maailmaa. Ässävikailmoitus!! Risupartakone!!

On sentään jo aika nauraa eikä vetistellä murheita päivät pitkät. Olen delegoinut jouluruoka-asiat muille (äitin peruja tämäkin, juhlaruoka-allergia) ja pessyt miljoona pyykkiä (ainakin), luopunut toivosta saada astioita tiskattua ja tuulettanut sen sijaan petivaatteita. Pelkän pussilakanan käsittely käy työstä, en voi uskoa tätä. Miten olen näin väsynyt.  Jaksan imuroida vain muutaman neliön kerrallaan ja itken kun pitää pedata sänkyä, se sattuu ja uuvuttaa. Eikä paljoa ilahduta, että tänään on taas vyöruusulääkkeen viimeinen päivä, huraa sille. Hip hei.

Pimeä tulee ja uuni kohisee.

Silti...
Tekonaurulokki!