Jaa-a... eräs kommentoija kysyi, mitä tarkoittaa tuo "oikeus olla rajaolento".
Tässä lainaus eräästä lehtiartikkelista:
Kirjailija Tove Jansson on joskus sanonut että hän on rajaolento.
... Myös muumit,hemulit, hattivatit, koko muumilaakson väki ovat rajaolentoja... Semmoisten ei tarvitse käydä jokaiselta tahmatassulta kysymässä kuinka päin tässä elämässä pitäisi pyllistellä jotta kelpaisi.

Olen elämässäni joutunut aina selittävälle puolelle, mitä tahansa olen tehnytkin. En ole mahtunut normeihin, en mahdu tänä päivänäkään. Tämä koskee niin virastoja, pankkiasioita, sosiaalitointa, kouluja, työnantajia, työnvälitystä, lääkäriä, vakuutusyhtiöitä, yksityiselämää... kaikkea. Jopa lasten saamista. Olen joutunut selittämään valintojani kaikenlaisilla tiskeillä ja toimistoissa, jopa perheelleni ja ystävillenikin olen joutunut vääntämään rautalankaa. Vammainen tai köyhä (varsinkin kun on molempia) voi joutua usein tällaiseen tilanteeseen minun kokemukseni mukaan. Jos vamma ei näy niin selvästi päällepäin, on tilanne vielä hankalampi. Kesti viisi vuotta saada kaupungin sosiaalitoimi uskomaan, että me voimme elää näin kuten elämme, tällaisilla tuloilla. Että meillä ei ole pimeitä tienestejä. Kestää edelleen monia aikoja ennenkuin saan eläkkeen - olenhan hakenut sitä vasta muistaakseni 4 vuotta. Kolmas hakemus hylättiin juuri. Tahmatassuja piisaa normiyhteiskunnassa kyllä, auttamatonta rajaolentoa ei monikaan ymmärrä.

Tällaisen blogin kirjoittaminen on tasapainoilua  yksityisen ja julkisen välissä. Valitettavasti en voi kertoa kaikkea, mikä tekisi asian ymmärrettävämmäksi.