keskiviikko, 2. huhtikuu 2008
Kotona jälleen
Valamossa oli ihanaa, kävimme myös kyytimässä Ristoa Heinävedelle (hyvä tietää mistä löytyy terveyskeskus kun lasten kanssa matkustelee..) ja kyläilemässä Angoriinassa, mikä olikin matkamme kohokohtia. Ensimmäinen kohokohta oli tietysti arkkimandriitan tapaaminen ja sohvalla pomppiminen.
Piispa vihki papiksi munkkidiakoni Aleksanterin, ensi kertaa näin sen toimituksen ja pitipä hiukan itkeäkin - ties jos meidänkin elämässä tulee vielä se hetki.
Ystävä oli ponomarikurssilla ja ensi töikseen pääsi (joutui :-D ) piispanpalvelustehtävään. Aksios, Teuvo!
Asuimme hotellihuoneistossa, joka oli meille karuihin siivouskomeroihin tottuneille ällistyttävä kokemus. Ruoka oli hyvää, sitä oli paljon ja tuon tuostakin.
Eniten nautin kirkosta, lumileikeistä ja hiljaisuudesta - näin talvella siellä ei ole bussilasteittain turisteja turisemassa. Ja minun matkani helmi oli Lintulassa vierailu. Valo nukahti luomispsalmia luettaessa jalkoihini istualleen - lienee ehdollistunut kun iltaisin joskus luen sitä kotona :-D Igumenia ja sisaret olivat kovin iloisia meidät nähdessään ja voi miten se tuntui hyvältä.
Ilovalmarin touhuja Valamossa:
Tästä piti tulla munkkilumiukko, mutta siitä tuli kuulemma tlikelotops jolla oli havuja taikasauvoina repussa (???)
Kommentit