Kummaan unijatkumoon liittyi nyt gekko, jonka sain vaivalla pyydystettyä ämpäriin vessassa. Se riuhtoi ja räpisteli, kolahteli ämpärin sisällä kolkosti ja tuntui tahmealta, painavalta. Mitähän unikirja sanoisi gekoista?

Mitä unikirja sanoo aikuisten unileluista?
1490790.jpg
Paljastan teille Hyvin Intiimin alueen yksityiselämääni, nimittäin unileluni. Molemmille on looginen selitys, kyse ei siis ole fiksaatiosta lapsuuden turvaleluihin. Kyse ei ole myöskään avio-onnesta, jos siksi ei lasketa sitä että vaimo on tyytyväisempi hyvin nukuttuaan.
Tonttulakki tuli kuvioihin mukaan kun nukuimme ensi talvea tässä talossa. Yöpöydällä lämpömittari näytti +8 astetta ja siskonpedillä nukkuessamme saimme tuta sellaista viimaa että jotakin oli korville laitettava suojaksi. Tonttulakki on säilyttänyt tämänkin tarkoituksensa, mutta eniten pidän siitä miltä se tuntuu. Vedän yleensä tuon reunan nurin, karvat silmien päälle, ja saan oitis unen päästä kiinni. Hattu on pehmoinen ja unettavan lämmin ja karvareuna hellii poskia jotka ovat brunksauksesta arat. Lakki on minulla nytkin päässäni, saatan kulkea sen kanssa aamutunneille asti kahvikuppi kädessäni.

Sitten tuo koiran purulelu. Lemmikkikaupasta löysin täydellisen parannuskeinon tautiin, jota lääkärit eivät ole osanneet helpottaa. Minulla on nimittäin toisessa korvalehdessä hermonpää jotenkin paljaana siten, että sillä korvalla nukkuminen tuottaa kipua. Tämän renkaan kanssa korva ei siis osu tyynyyn. Laiska kun olen (?) en ole jaksanut tehdä itse parempaa vaan tämä tai sen kaverit (edellinen oli panda) ovat seuranneet untani jo vuosikaudet. Hauskinta on, kun tuo vinkuu (tietysti, koiralelu kun on) kun sitä vahingossa painaa silmästä. Moottoripyöräkypärään piti aikoinaan kaivertaa reikä korvan kohdalle, tyynyyn on hankalampi sijoittaa reikää oikeaan kohtaan. Eläköön purulelu.

Olen miettinyt kauan mitä ihmiset oikeasti tekevät suihkussa. Siis muuta kuin sitä ilmeistä. Kasvojeni kivettymisen myötä olen tehnyt hassuja ilmeitä vähemmän, haastatellut itseäni vähemmän (kts. the Commitments :-D), laulanut vähemmän - puolet suihkuiloista on siis karsiutunut pois mutta KELA ei korvaa mitään! En edes leiki filmitähteä suihkussa nykyään. Miten kurjaa. Olen vaan ja peseydyn. Kylpy on eri juttu, kylvyssä voi sentään lukea. Yleensä tyttären Demiä.

Onneksi en ole julkkis, nämäkin paljastukset olisivat jääneet tekemättä.
***