Tilasin sisäisen nunnani herättämään minut viideltä aamulta, että pääsen päivittämään blogia. Viikko on ollut täyteen tupattu kuin meriheinämatrassi, en millään jaksa istua koneella vaikka asiaa olisi. Heitin siis huiviin aamukahvin n:o 1 ja hiivin paukauttamaan (!) koneen päälle, nyt yritän naputella luonnottoman hiljaa ettei olkkarissa uinuva Anoppi/Mummi heräisi suotta. Jumalan kiitos hän tuli viikoksi meille, hopeasepänhommissa alkaa olla hienoinen kiirus ja kasvimaa huutaa auttavaa kättä - ja Ilovalmari on hoidosta vapaalla puolitoista viikkoa juuri tähän saumaan. Hänen työllistävä vaikutuksensa on ylen suuri, Mummi nukahtaa iltaisin ennen kuin korva osuu tyynyyn.

Perjantaina vietimme pitkän päivän tapaturmaosastolla Tyttären kyynärpääleikkauksen merkeissä. Neljä vuotta sitten koulussa hajonnut kyynärpää korjattiin paikka-aineitten kera, lonkassakin on nyt muutama tikki muistona sen liikuntatunnin jälkipeleistä. Onneksi koulu/kaupunki maksaa näistä koituvat kustannukset. Tulipa minunkin luettua akkainlehtiä urakalla kun istuin siellä 8 tuntia odottelemassa. Välillä kävin Jyväskylässä ihmettelemässä entistä kotikaupunkiani. Ihmiset olivat oudon iloisia, noin kaupunkilaisiksi. Ehkä minun traumani on hellittämässä, mutta siellä oli ihan mukavaa. Kävin kolmella kirpparilla Tyttären ja Vävyn kanssa, sekin oli mukavaa. Ja kenkäkaupassa ihmettelemäsä miten kauniita kenkiä voikaan olla. Indiskassa näin myös kaikkea ihanaa jossa pikku silmä lepää. Bussissa nuori tyttö huikkasi iloiset kiitokset kuskille, joka sekin oli suorastaan hellyttävää. Konservatorion laitamilla kuljeskeli edelleen nuoria soitinkoteloineen näyttäen siltä kuin heillä olisi salattua tietoa. Että joku osaa soittaa viulua! Selloa!

Posti toi meille upeat juhlamekot, omani (tuo vaaleanpunainen) oli pakattu suureen laaatikkoon joka oli kevyt kuin henkäys, meinasin jo että olivat unohtaneet pakata sen koltun sinne. Tyttären mekko tuli kirjekuoressa!
 1552423.jpg1552424.jpg

Eläköön verkkokaupat. Mekot istuvat täydellisesti ja vastaavat toiveita. Nyt uupuu vain kengät ja apua kylläkin, meikki. En ole meikannut sitten tanssin lopettamisen, mutta laittanen vähän jotain väriä silmiin ja tukankin pitää olla jotenkin kondiksessa - ja kynsien! Pitääkö minun ihan todella lakata jyystämästä kynsiäni??