Kovin on tasaista menoa taas, ei valittamista. Vai suljenko vaan korvat ja silmät, luulenko vaan.

Olen raivannut eteistä tyhjäksi, että saadaan nuo porrastarpeet sisälle kuivumaan. Tavaraa tulee joka tuutista ihan ihmeesti, en tajua miksi juuri tyhjentämäni tila on taas täynnä erinäistä roinaa. Tein Pojalle sentään oman "huoneen" eli se saa nyt nukkua rauhassa kirjahyllyjen takana, on siinä ikäänkuin oviverhokin jotta saa omaa rauhaa. Kas kun aiemmin hoksattu että noin voi tehdä.

Pakon edessä keksii kaikkea.

Nyt pitäisi ottaa "mainoskuvia" uudesta hienosta topaasikorusta, ajattelin taas romantisoida ja laittaa kiviä, simpukoita, hiekkaa, vettä... Mies sen sijaan kaivoi esiin ja kiillotti musta nahkasalkun - kuvataan kuulemma sen päällä. Höh.