Nyt olisi poro tarpeen, Corolla heitti veivinsä eilen. Jos se olisi koppakuoriainen, se makaisi selällään leikkien tyystin kuollutta kun Mies lähestyy sitä korjausaikeissa. Sähköt petti tai jotain, akku pulputtaa (???) ja valaistus himmenee kun kierrokset nousee. Kävimme kaupassa ja hammaslääkärissä naapurin kyydillä, kiva kun on hyviä naapureita. Edessä on pitkä viikonloppu, pitkähkö viikko, muutama talsittu kilometri pulkkaa vetäen ja bussikyytejä. Niitä kulkee jokunen tästä ohi, pysäkki on koululla kahden kilometrin päässä. Uusi auto odottelee meitä jossain, se piti tosin hankkia vasta keväämmällä. Tuleepa ulkoiltua, päivittäinen Ilovalmarin  hoitoonvienti- ja hakureissu tekee yhteensä 8 virkistävää kilometriä. Eilen kävimme jopa kylän kirjastossa! Näinkin voi elää, kunhan menoja ei ole tuonne kylille  (10km) kovin usein. Huomenna olisi, mutta katsotaan nyt mitä tehdään.

1251572.jpg

Corolla -88 in memoriam :-D
Uljaasti se palvelikin, viisi vuotta, uskomattomat kuormat kuljetti. Koko rakennusaika tultiin tällä pikkuhopalla toimeen, joskus lapsia harmitti kun piti ahtautua takapenkille etuovesta . Sopu säilyi ihmeen hyvin sielläkin, kilometrejä kertyi - ja katsastusmiehelle otsaan ryppyjä. Poliisi on kolmesti puhalluttanut Miehen, koska auto on niin epäilyttävän näköinen.

Tarina Corollasta ja Kotkan poliisista:
Olimme menossa kirkkoon Kotkassa ja sinne pitää ajella pikkuisia syrjäkatuja pitkin pujotellen. Perään imeytyi poliisiauto, joka seurasi meidän epäilyttävää menoamme kauan, kauan... kunnes pysähdyimme kirkon parkkiin. Juuri siinä vaiheessa poliisi laittoikin vilkut ja äänet päälle ja oli kovin tyytyväinen kun näin sai meidät pysähtymään. Hypähtihe sitten autosta ulos täti- ja setäpoliisit, setä oli kovin tiukkana ja pyysi paperit, yritti etsiä autostakin vikaa vaikka väkisin, puhallutti. Tätipoliisi katsoi setäpoliisin olan yli a) äitiä ja lasta jotka ryömivät takapenkiltä ulos sunnuntaiaamuisissa kirkkovaatteissaan - olivatpa tottuneita poliisin syyniin kun noin nousivat autosta ihan itse koko perhe!!! ja b) ikonia kojelaudassa. Voi sitä vaivihkaista hoksauksen ilmettä Laughing

Ja minähän nauroin vielä ihan hervottomana koko tapahtuman ajan, muita ei niinkään naurattanut.