... mutta en viitsinytkään. Sen sijaan kaivoin arkistojen kätköistä muinaisen Benny Hill-jakson.



Tänään lähdemme siis sairaalaan Siukun kanssa, aamulla odottaa kirurgi hänen kyynärpäätään pöydälleen kolmannen kerran. Samalla tyttö pääsee sisälle reumatutkimuksiin, koska selittämätön parantumattomuus on selitettävä jotenkin. Huraa. Itse olen menossa samasta aiheesta Tampereelle erikoislääkärille ensi kuussa. Josko saisimme jotain tolkkua näihin sukuvikoihin. Tällä kertaa minulla ei ole vyöruusuunkaan lääkettä menossa, koska katsomma kuinka pahaksi tämä menee. Kiitos kysymästä, menee se aika ikäväksi. Ei ulkonäöltään tällä kertaa, mutta silmäkipu on kova. Sairaalasta pingahdan tytön saatettuani toiseen sairaalaan ihotautipolille, jossa vietän kolme rattoisaa päivää (ma, ke ja pe), aina tyttären luokse välillä bussahtaen. Välillä pitää tulla kotiinkin, bussit ja junat kulkevat melkein tänne saakka.

Otan mukaan evästä, kutimen ja kirjan. Ja rahaa menee paljon - kaupunki tosin maksaa nuo tapaturmajutut aina lääkkeitä myöten, mutta omia rahojani saan odotella kauan. Ja pitää jossain syödäkin. Bussi täältä sairaalaan maksaa 15e suuntaansa, halvempi juna ei mene sopivaan aikaan ja sitten pitäisi vielä päästä keskustasta sairaalalle... En tiedä mihin aikaan pääsen huomenna kotiin, viimeksi mentiin aamuseitsemäksi ja tyttö tuotiin heräämöstä puoli kuudelta illalla. Leikkaus oli silloin puolenpäivän aikaan. Busseja kulkee silloin vain joka toinen tunti jos en ihan väärin muista.

Olen siis out of game, out of order ja out of space. Saan kuitenkin nukkua yhden yön sairaalahotellissa! Tiistai-iltana menen ystävän luokse yökylään, sieltä pääsen kätevästi sairaalaan aamuvarhaisella. Sama saattaa toistua torstaina. Ettei vaan tulisi tavaksi :-D

Oikeasti, minä en nyt ihan jaksaisi.