sunnuntai, 27. huhtikuu 2008
Löysin runoja
***
Istua hiljaa
malttaa odottaa
katsoa kun puut kasvavat,
kuolevat taas.
Tämä voi olla viimeinen päivä
kun aurinko lämmittää.
Hetkeä ennen kuin kuolema yllättää
tutussa puvussa
vierain kasvoin
minä, kantaja, tulen kannetuksi.
***
Veistin puusta kiven.
Olisi kevyt, vaikka näköinen
kelluisi aikansa
uisi vieraille rannoille
vieraille valehtelemaan
Minä, kirves, vasara ja taltta.
Portaalla nuket rivissä
muistikuvissa vuosikymmenten
rikkihalatut haaveet.
***
Mitä lienen ajatellut silloin (kin).
Kommentit