Olisin kyllä huolinut eilisestä uurastuksesta sellaisen kauniin ruusupensaan, mutta sain vain tuohon silmän yläpuolelle vyöruusun. Tähän on tyytyminen siis. Sain vaatehuoneen järjestettyä, uffalle kertyi vaatetta 9 kassillista ja komerohan on melkein tyhjä nyt! Miten paljon voi kertyä kolttuja ja paitoja kolmen naisen talouteen... Osasyy lienee kierrätys itsessään - otamme vastaan kaikenlaisia lahjoituksia ja toisesta päästä säkki tietysti aikaa myöten täyttyy. Jos kulkisimme ostovaatteissa saldo olisi paljon pienempi - joka tavalla.

Kasvimaan käytävä on edennyt pajuviljelmälle saakka, lisäksi haravoin olkia ja kuivaa heinää katteeksi. Toivon lujasti ettei niissä ole enää yhtään elävää siementä kasvimaatani sulostuttamaan. Yksinäisjoutsen, se leskiraukka, tuli ihan pihaan asti eilen mutta häätyi kun Ilovalmari siitä liikaa innostui. Aurinko muisti meitä iltamyöhäiseen saakka, niinpä olimme ulkona tasajalkaa sen kanssa ja aamulla heräsin kipeänä. Kevään iloja tämäkin siis, aurinkoaltistus ja siitä koituva ruusu. Joka kevät se yllättää. Tämä on ensimmäinen kunnon tauti tänä vuonna, D-vitamiinin aloitettuani oireilu on vähentynyt huomattavasti. Muistakaa syödä D-vitamiinia, sitä ei oikeastaan voi saada vahingossa liikaa Suomen oloissa, vaikka niin pelotellaan.