Höh. Viideltä herättyäni ilahduin oitis odottamaan runon ja valokuvan aihetta, mutta se toimihan on saateltu joululomalle nyt. Höh toisen kerran.

Lista asioista, jotka teen lähipäivinä:
Tänään mennään Petäjävedelle hakemaan ahjoa (jonka tytär kihlattuineen on tehnyt Miehelle lahjaksi!), lomailevia kissoja, Marie Antoinette-elokuvaa (se katsotaan jouluna siskon kanssa) ja viemme samalla sinne kaikkea tuikitarpeellista kuten pokkareita ja yhden tietokoneohjelman. Kotiuduttuamme Mies aloittaa yläkerran raivauksen, minä tiskaan ja laitan ruuat, sen jälkeen on vuorossa jokunen verhotanko ja verhojen ripustus sekä muutaman hyllyn kiinnittäminen (ne pitää ensin keksiä jostain).
Sitten koittaakin jo iltapäivä, pelaamme Crash Bandicootia (olen siinä aika huono) ja väritämme auton kuvia lapsen kanssa, leivon taatelikakun ja paloittelen porkkanoita maustumaan. Vielä kirjoitamme muutaman hoitokaverikortin, 4vee saa hoitaa sen ihan itse. Toivottavasti saan tänään myös jotain tolkkua liinavaateosastolle, ne romahti alas väliaikaishyllystään ikään kuin aavistaen muuton olevan edessä. Kaapin paikkaa ei olla vielä ehditty edes miettiä.

Huomenna on rahapäivä, tarkoittaa taas ruokaostoksia. Kun olen muistanut kaikki listan jouluruuat, niin unohdan että ennen joulua olisi myös hyvä syödä. Lapsiparat, saavat perunaa ja kaalia ainakin yllinkyllin.
Huomenna alkaa myös tavaroiden siirto-operatsuuni: joku pitää viedä johonkin, että tilalle saa täytteeksi jotakin. Tuossa noin pyöreästi koko uljas strategia.

Lauantaina alkaa siivous, joka onkin isolla S:llä, koska en ole muuton odotuksessa juurikaan siivoillut. Jospa löytyisi pojan (taas) kadonnut kännykkä samalla. Aamulla on ensin koululla joulujuhla ja siihenhän pitäisi löytää puhtaita vaatteita. Huoh *

Jossain välissä pakkaan lahjoja ja teen saaristolaisleivän (Maija!) ja oi-mitä-vielä! Yritän pitää maltillista linjaa tuossa touhuilussa kuitenkin. Eilen leivoimme gluteenittomat piparit valmistaikinasta, se oli iloista kun kaikki kolme kotona asuvaa lasta hääräsivät pöydän ääressä yhdessä, sovussa! Sitä ei ole tapahtunut sitten viime joulun. Vai oliko sekin edellinen joulu. Noita kolmea ei saa edes samaan valokuvaan.

En oikein aina tajuakaan miten rajoittavaa tämä keliakia on. Että kaikkiaan 6-henkisestä perheestä on 5 keliaakikkoa tai hyvää vauhtia matkalla sellaiseksi. Kolme varmistunutta diagnoosia, kaksi vilja-allergiaa vasta toistaiseksi. En ole oikein toiveikas että allergiasta saataisiin terveen paperit - näinhän se on mennyt noilla kolmella muullakin. Ensin allergia, sitten altistuksen aikana puhjennut keliakia.

Lisäksi minulla on ilmennyt akryyliallergia! En voi pitää purentakiskoja enää, kieli turpoaa ja puhe sammaltaa. Hyvästi sekin projekti, mutta mikäs nyt eteen? Puiset kiskot???

Elämä on kuitenkin jännää ja kaikki on hyvin, yläkerta humisee uudenuutukaisena ja odotan joulua ihan oikeasti. Tilaa, tilaa, tilaa! Saadaan kuusikin olkkariin eikä eteiseen!